Ilmiöopas

Ilmiöpohjaiseen opettamiseen, kuten muuhunkin oppimisen toteuttamiseen, vaaditaan hyvää suunnittelua. Kokeneiden vinkkejä kannattaa kuunnella. Verkostoituminen auttaa eteenpäin. Kaikkea ei tarvitse eikä kannata miettiä yksin.

Motivointia ja uskon valamista tarvitaan joskus sekä opettajakunnassa että oppijoissa, sillä ilmiöpohjainen työskentely on monelle uudenlainen työmuoto. Tuttu ja turvallinen opettajan selostuksen kuunteleminen vaihtuu vaivannäköön ja aktiiviseen tekemiseen. Siirtymävaihe on tärkeää miettiä huolella: Alkuun ei kannata asettaa liian suuria tavoitteita. Työtapojen harjoittelulle on varattava aikaa.

Loppuvuodesta 2014 julkaistava ilmiöoppaan toinen osa kiteyttää AVO2-hankkeen aikana tehdyistä kokeiluista ja kehittämisverkostoista sekä asiantuntijoilta kokoon saadun viisauden. Erityisesti opas keskittyy antamaan apua suunnittelutyön tekemiseen.

ilmiöpuu

Ilmiöoppaan ensimmäisessä osassa Hannu Linturi kuvasi ilmiöpohjaisen oppimisen juuristoa ja sateenvarjomaista puuta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s