Suunnittelun rooli korostuu ilmiöpohjaisessa opettamisessa

photo-18-11-2016-22-47-42Ilmiöistä tuli vuonna 2016 ilmiö opetusalalla. Jopa valtakunnan terapeutti tohtori Raimo piti ilmiöpohjaista valmennusta kansanedustajille YLE:n radiosatiirissa. Yleistymisen myötä myös pinnalliset tulkinnat ja niistä nouseva kritiikki lisääntyivät. Ongelma syntyy yhdeltä osin siitä, että ilmiöpohjaisuus on sanana helppo ymmärtää ilman asiaan perehtymistä. Maailmassa on ihmiöitä ja niihin perustuen voidaan suunnitella opetusta. Eräässä opettajien verkkokeskustelussa kysyttiin ilmiöpohjaisuutta systemaattisesti vastustaneelta lukio-opettajalta, että mitä se ilmiöopetus oikein on. Hän kertoi sen olevan tietynlaista teemaopetusta, jossa oppilaat itsenäisesti tutustuvat johonkin ilmiöön ja tekevät siitä tuotoksen. Ei siis ihme, että ilmiöopetuksen kritiikki suuntautuu pinnallisuuteen ja puuhasteluun ja toisaalta siihen, että ilmiöjakso vie aikaa ja on opiskelijalle työläs.

Ilmiöpohjaisuus on tapa suunnitella ja organisoida opetusta ja opiskelua. Se ei ole pedagoginen malli eikä ole olemassa valmiita nuotteja, kuinka ilmiöpohjaisuutta toteutetaan. Opiskeltava aihepiiri, opettajien erityisosaamiset, käytössä olevat verkostot ja muut resurssit sekä opiskelijaryhmä vaikuttavat siihe, millaiseksi toteutus muodostuu. Ilmiötoteutusta ei siis voi sellaisenaan siirtää koulusta ja ryhmästä toiseen.

Miksi ilmiöpohjaisuutta? Siksi, että opiskelija oppisi ajattelemaan, yhdistämään asioita, luomaan systeemisiä muistirakenteita. Kokemuksellisuus ja aktiivinen työskentely niin yksin kuin yhdessä valmentavat hyvin suunnitellulla kurssilla opiskelu- ja työtaitoihin ja kasvattavat laaja-alaista osaamista. Ilmiöpohjainen opiskelu ei toimi silloin, kun opiskellaan muistamaan ja tunnistamaan perusasioita, vaan silloin, kun opetellaan käyttämään koulussa opittua tietoa eri tavoin.

Ilmiöpohjainen opiskelu ei ole vastinpari opettajajohtoiselle työskentelylle, sillä ilmiöjaksolle sopivat aivan hyvin perinteiset luennot. Tärkeää on se, että työstettävänä kohteena on jokin maailman todellinen autenttinen ilmiö, joka on opiskelijoille merkityksellinen. Autenttisuus voi toteutua myös simulaatioiden ja eläytymisen avulla, jolloin myös historialliset, maantieteellisesti kaukaiset tai mikro- ja makrokosmokseen sijoittuvat ilmiöt voivat olla opiskelun kohteina.

Hyvin suunniteltu ilmiöjakso ei tarkoita opiskelijoitten heittämistä oman onnensa varaan teeman äärelle. Suunnittelutyön merkitys korostuu. Suunnittelua tarvitaan sekä ennen opiskelijoiden kanssa aloittamista että heidän kanssaan. Ilmiöpohjaisessa opiskelussa kohteet ovat avoimia ja niitä voidaan aidosti lähestyä monitieteisesti ja taiteen keinoin.

Ilmiöpohjaista opintojaksoa suunnitellaan aina yhdessä, vähintään opettaja yhdessä opiskelijoiden kanssa. Siksi suunnittelutyö täytyy muuttaa näkyväksi. Vuosien varrella olemme keränneet erilaisissa hankkeissa ja työpajoissa viisautta ilmiöjaksojen suunnitteluun. Tässä diapaketissa on koottunut näitä hedelmiä (diapaketti löytyy myös Google-esityksenä).

Mainokset

Ilmiöviisaus leviää – kokeneet kertovat

AVO2-hankkeen Toimikas on kokeillut ja edistänyt toiminnallisen ja aktiivisen oppimisen mallien toteuttamista opetuksessa. Hankekautena ilmiöpohjaisen oppimisen pedagogiikka on keskeisin kehittämiskohde.

Ilmiöpohjaisessa opetuksessa on muuhun integroivaan opetukseen verrattuna erityistä autenttisen oppimiskohteen rooli. Oppijat pyritään saamaan mahdollisimman hyvin mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Suunnittelu onkin ilmiöpohjaisen opetuksen toteuttamisessa tärkeä ja keskeinen vaihe. Siihen liittyvää viisautta jaetaan ilmiöoppaan toisessa osassa: #ilmioppi – opas ilmiöpohjaisen opetuksen suunnittelijalle.

Voila_Capture 2015-02-19_02-31-19_ip

Oivalluksia oppimiseen -videolla Linda Saukko-Raudan kuvittama kertomus poikkeaa mm. ilmiöpohjaisen oppimisen oivalluksissa.

Oppimisen sitominen autenttiseen kontekstiin auttaa liittämään teoria ja omat havainnot toisiinsa. Ilmiöpohjainen työskentely tukee verkostoitumista, oppimisympäristöjen laajentamista ja yhteistyötä yli erilaisten rajojen. Opitaan ongelmanratkaisua, sisältöjen tuottamista ja sosiaalisia taitoja. Digitaalinen lukutaito kasvaa, sillä erilainen teknologian hyödyntäminen sopii ilmiöpohjaisuuteen. Blogit ja persoonalliset lopputyöt sekä niiden onnistunut esitteleminen koko koululle ilmiötapahtumassa kohottavat opiskelijan itsetuntoa ja lisäävät ilmaisutaitoja.

Ilmiöpohjainen opetus edellyttää opettajien yhteistyötä. Yhteisen ajan löytäminen on kipukohta, mutta muuten yhteistyö on koettu myönteisenä asiana. Näin luodaan myös uutta toimintakulttuuria kouluihin. Se, miten opettajat toimivat keskenään, heijastuu siihen, miten oppijat toimivat keskenään.

Kaurialan lukiossa on pitkään toteutettu ilmiöpohjaista opiskelua. Johannes Ojansuu kertoo:

Lammin lukio harmaakivikirkon pyörteissä

IMG_2636

Lammin lukion ilmiöpohjainen hanke saatiin kunnialla maaliin lokakuun loppuun mennessä. Matkan varrella ehti sattua ja tapahtua, mutta lopputuloksena oli kuitenkin mukavasti onnistunut projekti. Kaikille työryhmässä mukana oleville kyseessä oli uusi asia, eli olimme kaikki ensimmäistä kertaa mukana ilmiöpohjaisen oppimisen hankkeessa. Erityisesti haasteita asetti aikataulu, koska hanketta oli jäljellä enää lokakuun loppuun asti. Ryhmä hyppäsi kuitenkin innokkaasti mukaan liikkuvaan junaan.

Lammin harmaakivikirkon valitseminen ilmiöpohjaisen oppimisen kohteeksi osoittautui kokonaisuutena erittäin onnistuneeksi. Hankkeen alkusuunnittelun ja materiaalien keräämisen (video, valokuvat, faktatiedot) jälkeen pääsimme nopeasti työstämään asioita eteenpäin.

TehostimIMG_2720me ryhmän työskentelyä töiden jakamisella. Osa ryhmästä kirjoitti tietoja kirkon historiasta ja arkkitehtuurista englanniksi. Yksi ryhmän jäsenistä suunnitteli ja laati kirkon historiasta aikajanan sekä kirkon alueen pohjakartan, joka toimii opasteena kävelykierroksella. Osa ryhmästä suunnitteli ja rakensi internetsivuja.
Yhtenä tavoitteena hankkeessa oli tvt-tekniikan monipuolinen hyödyntäminen ja tekemällä oppiminen. Pyrimme käyttämään projektissa erilaisia internetin välineitä, kuten esimerkiksi Googlen Drive –pilvipalveluita ja sen ryhmätyöominaisuuksia (tiedon ja materiaalin jakaminen ja työstäminen), Youtube –videopalvelua. Maksuton Blogspot –sivusto valikoitui lopulta hankkeen sivujen lopulliseksi alustaksi lähinnä sen hyvin toimivien mobiililaiteominaisuuksien ansioista.

Kokonaisuutena ryhmän tyLammiChurchöskentely sujui hyvin, vaikkakin tiukka aikataulu asetti haasteita. Työn edetessä jouduimme hieman karsimaan alkuperäisestä tavoitteesta. Tarkoituksena oli laatia kävelykierros sekä kirkon ulkopuolelta että sisäpuolelta. Projektin takaraja kuitenkin tuli vastaan ja jouduimme tyytymään pelkästään kirkon ulkopuoliseen kävelykierrokseen.
Lopputulos on nähtävissä internetin sivulla http://lammichurch.blogspot.fi/

Ryhmällä on jatkossa tavoitteena jatkaa projektia keväällä 2015 (sennuprojektin jatko) ja työstää kirkon sisäpuolinen kävelykierros valmiiksi. Tämän työstäminen ei ole enää suuri työ, koska ryhmällä on tämän syksyn projektin ansioista hyvin hallussa tarvittavat materiaalit ja välineet. Keväälle jäi myös kävelykierroksen (ja internetsivujen) lopullinen testaaminen mobiililaitteilla paikanpäällä.

Nähtäväksi jää, missä määrin Lammin lukio (ja Hakkalan koulu) ja Lammin seurakunta tulevat hyödyntämään sivustoa tulevaisuudessa.

Hankkeen päätavoitteet saavutimme kuitenkin hienosti. Erityisen laajaa käytännön hyötyä saimme tvt-tekniikan monipuolisesta hyödyntämisestä oppimisessa.

Janne Taanila

Lammin lukion ilmiöoppiminen 2014

Lammin keskiaikainen harmaakivikirkko

Lammin keskiaikainen harmaakivikirkko

Lammin lukiossa käynnistyi elokuussa 2014 toinen ilmiöoppimisen hanke.
Tällä kertaa aiheena on netissä toimivan esittelyn laatiminen Lammin keskiaikaisesta harmaakivikirkosta.

Projektin varsinaisena tuotoksena tulee olemaan mobiililaitteilla (kännykät, tabletit) toimiva Lammin harmaakivikirkon esittely (kävelykierros), johon on koottu kirkon historian ja arkkitehtuurin faktatietoja, kuvia ja videoita. Sivusto tulee olemaan englanninkielinen.

Sivustoa pyritään koekäyttämään lukiossamme vierailevien vaihto-oppilaiden kanssa lokakuun kuluessa. Tavoitteena on, että jatkossa sivustoa voisivat hyödyntää Lammin lukio, Hakkalan koulu ja Lammin seurakunta kansainvälisten vieraidensa kanssa.

Projektissa on mukana Lammin lukion senioriprojektilaiset (kakkosvuosikurssin projektityö) ja ohjaavina opettajina toimivat Päivi Lyytinen (EN) ja Janne Taanila (HI ja YH).
Projektin aikana meitä avustaa paikallishistorian asiantuntija FM Kaisu Koskue.
Projekti toteutetaan yhteistyössä Lammin seurakunnan kanssa.

Tässä vaiheessa projekti on edennyt jo varsin mukavasti. Olemme kokoontuneet ryhmän kanssa pari kertaa viikossa. Alkuvaiheessa kokoontumiset menivät projektin suunnitteluun ja valmisteluun.
Yksi projektin kannalta keskeinen tapahtuma oli FM Kaisu Koskuen meillä pitämä Lammin harmaakivikirkon esittely 29.8.2014. Kaisu Koskue kertoi meille laajasti kirkon historiasta, sen rakentamisesta ja arkkitehtuurista. Videoimme esittelyn koulun tableteilla ja nyt se on työryhmän jäsenten käytettävissä Youtubessa. Näin olemme kyenneet palaamaan esitykseen ja tarkistamaan videolta faktatietoja sekä suunnittelemaan kävelykierroksen toteuttamista. Olemme käyttäneet myös Googlen drive -pilvipalvelua asioiden kokoamiseen, työstämiseen ja jakamiseen projektin aikana.

FM Kaisu Koskue esittelemässä Lammin harmaakivikirkkoa työryhmälle. Vas. Päivi Lyytinen, Kaisu Koskue, Theo Palviainen, Henrik Envall ja Tommi Huostila

FM Kaisu Koskue esittelemässä Lammin harmaakivikirkkoa työryhmälle. Vas. Päivi Lyytinen, Kaisu Koskue, Theo Palviainen, Henrik Envall ja Tommi Huostila

Työryhmässä on sovittu työnjakoa, eli osa ryhmästä laatii englanninkielisiä tekstejä, osa on ottanut vastuuta nettisivujen laatimisesta ja kirkon kuvien valikoimisesta ja osa on laatinut kirkosta pohjakarttaa ja suunnitellut siihen kävelykierroksen opastusta. Tavoitteena on saada netissä toimiva kävelykierros kirkon ulkopuolen osalta valmiiksi lokakuun loppuun mennessä.

Projektin nettisivujen ja kirkon kävelykierroksen valmistumista voi seurata netissä osoitteessa:

http://lammichurch.blogspot.fi/

Janne Taanila

OPS-hautomoista tukea ilmiöihin

OPS-hautomot tarjoavat yleissivistävän koulutuksen henkilöstölle maksutonta täydennyskoulutusta. Näistä löytyy hyvin kytkyjä myös ilmiöoppimiseen, niin menetelmällisesti kuin pedagogisilta tausta-ajatuksiltaankin.

Vartin mittaisilta OPS-välkiltä ituja omaan työhön ja pohjia yhteisiin keskusteluihin?

Näyttökuva 2014-9-17 kello 9.35.10Tulevien viikkojen välkkäkeskusteluissa puhuttavat livenä AC:ssa (ja jälkeenpäin tallenteelta katsottavina) virtuaalimatkat, ajankohtaisoppiminen sekä leikki ja luovuus. Tähän mennessä syksyllä käsitelty yksilön lahjakkuudet (Pekka Peura), tuotosarviointi (Nina Maunu) ja kulttuuriperintö (Leena Hangasmaa). Aiempien välkkien tallenteet löytyvät eBarometri-sivustolta ja mm. FB:n Oppimisen tulevaisuus -ryhmästä ja Google+:n Oppimisen tulevaisuus -yhteisöstä. Keskustelua voi käydä myös Twitterissä #OPSvälitunti.

Pedagogiikkaa ja menetelmiä veso-kelpoisessa teemahautomossa lokakuussa

Teemahautomo kokoaa yleissivistävän henkilöstöä pureutumaan johonkin koulun ja oppimisen tulevaisuuteen liittyvään ja OPS-uudistustyöstä nousevaan teemaan. Lokakuun hautomo 9.10. klo 9-15 painottuu työpajatyöskentelyyn. Vaihtoehtoiset työpajat ilmiöpohjaisesta oppimisesta, oppimisen henkilökohtaistamisesta, ohjauksen menetelmien muuttumisesta ja ryhmä-/tiimioppimisesta. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!