Samassa asennossa kaksi tuntia istuttuani mietin kiirettä, ikää, aikaa, oloani, terveyttä ja sitä, miten ylipäätään voin. Hyvinvointi. Sehän kuulostaa jo sanana varsin positiiviselta.
Pohdin samalla tarvettani aina ottaa kaikki asiat vähän liiankin tavoitteellisesti, ja lupasin siinä samassa heittäytyä hieman uusille urille. Valitsin itselleni hupimielessä ja määrättömäksi ajaksi oman keski-iän kriisittömän harrastusilmiön. Ja se olkoon hyvinvointi.
Ensimmäinen harjoitus ilmiöni äärellä oli tutustua hyvinvointi-mielleyhtymiini reippaalle tahdilla (koska kiire ei hävinnytkään mihinkään). Päätin kuitenkin heti tehdä jotain täysin toisin kuin ennen.
Twister sai kenties aivotkin liikkeelle.
Listafanaatikkona pakotin itseni jättämään laitteet ja jopa kynätkin kokonaan syrjään. Annoin itselleni viisi minuuttia aikaa kasata hyvinvointiini liittyviä mielleyhtymiä esinein edustettuina. Monta tavaraa en ehtinyt vielä paikalle talon eri kolkista nappaamaan, mutta osuvaa oli ainakin alustan valinta. Hyvinvointiin kun minulla liittyvät liikkuminen, yhdessäolo ja nauraminen, joten alustana toimi mitä parhaiten Twister-matto.
Kiinnostavaa toki on nyt se, miten ilmiööni nyt lähden sukeltelemaan. Löydänkö omaa hyvinvointiani tukevia rakenteita, keksinkö keinoja parantaa muiden hyvinvointia, parannanko omia huonoja tapojani, kartoitanko tämän päivän terveyslehtien tilan, laitanko kohta entistä maukkaampaa ruokaa vai parhaimmillani: opinko omasta tavastani ajatella jotain uutta?
#ilmioppi 