Lokakuussa webinaarisarja ilmiöopettamisesta

Lokakuun aikana käsittelemme viikoittaisissa webinaaritapaamisissa neljä keskeistä teemaa ilmiölähtöisen opettamisen käytännöistä. Webinaareihin eli verkooseminaareihin voit osallistua omalla tietokoneellasi tai mobiililaitteellasi osoitteessa http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/toimikas/. Kirjaudu vieraana (guest). Salasanaa ei tarvita. Vuorovaikutus webinaarin aikana tapahtuu kirjoittamalla (chat, yhteiskirjoittamisen dokumentti). Myös puheyhteys on mahdollinen, mutta vaatii sankaluurit. Katso ruutukaappausohjeet Adobe Connectin käytöstä.

Ilmiöwebinaarit ovat osallistujakeskeisiä eli luvassa on aiheeseen sytyttävän alustuksen jälkeen ohjattua yhteisöllistä aiheen käsittelyä, joka tarjoaa erilaisille osallistujille mukavan tavan osallistua (saa myös vain olla kuulolla). Webinaarien kulku: osallistujien vastaanotto 5 min, tallennettava teemaluento 15 min, keskustelua ja yhteisöllistä työskentelyä teemaan liittyen 40 min. Sama teema toistuu viikolla kaksi kertaa: maanantaisin klo 15-16 ja keskiviikkoisin klo 14-15. Keskiviikon istunnossa hyödynnetään maanantain keskustelua. Alustukset muodostavat jatkumon, mutta voit osallistua hyvin vain jompaan kumpaan.

Webinaarien luentotallenteet, aineistot ja keskusteluosion yhteenvedot julkaistaan tämän bogin webinaarisivulla. Webinaarisarjan vetäjä on Anne Rongas. Sarjan toteuttajatiimissä ovat mukana Joanna Ovaska, Aki Luostarinen ja Taru Kekkonen. Sarja on osa AVO2-hankkeen toimintaa.

1. Palaute ja arviointi

  • ma 6.10. klo 15:00
  • ke 8.10. klo 14:00
2. Menetelmät

  • ma 13.10. klo 15:00
    • Aiheena pelilliset menetelmät, asiantuntijavieraina Heikki Koponen ja Samuli Turunen
  • ke 15.10. klo 14:00
3. Ilmiöoppiminen on matka. Millaisia vaiheita matkaan kuuluu?

  • ma 20.10. klo 15:00
  • ke 22.10. klo 14:00
4. Ohjauksen ja oppimistilanteiden rakentamisen merkitys nousee

  • ma 27.10. klo 15:00
  • ke 29.10. klo 14:00

Lammin lukion ilmiöoppiminen 2014

Lammin keskiaikainen harmaakivikirkko

Lammin keskiaikainen harmaakivikirkko

Lammin lukiossa käynnistyi elokuussa 2014 toinen ilmiöoppimisen hanke.
Tällä kertaa aiheena on netissä toimivan esittelyn laatiminen Lammin keskiaikaisesta harmaakivikirkosta.

Projektin varsinaisena tuotoksena tulee olemaan mobiililaitteilla (kännykät, tabletit) toimiva Lammin harmaakivikirkon esittely (kävelykierros), johon on koottu kirkon historian ja arkkitehtuurin faktatietoja, kuvia ja videoita. Sivusto tulee olemaan englanninkielinen.

Sivustoa pyritään koekäyttämään lukiossamme vierailevien vaihto-oppilaiden kanssa lokakuun kuluessa. Tavoitteena on, että jatkossa sivustoa voisivat hyödyntää Lammin lukio, Hakkalan koulu ja Lammin seurakunta kansainvälisten vieraidensa kanssa.

Projektissa on mukana Lammin lukion senioriprojektilaiset (kakkosvuosikurssin projektityö) ja ohjaavina opettajina toimivat Päivi Lyytinen (EN) ja Janne Taanila (HI ja YH).
Projektin aikana meitä avustaa paikallishistorian asiantuntija FM Kaisu Koskue.
Projekti toteutetaan yhteistyössä Lammin seurakunnan kanssa.

Tässä vaiheessa projekti on edennyt jo varsin mukavasti. Olemme kokoontuneet ryhmän kanssa pari kertaa viikossa. Alkuvaiheessa kokoontumiset menivät projektin suunnitteluun ja valmisteluun.
Yksi projektin kannalta keskeinen tapahtuma oli FM Kaisu Koskuen meillä pitämä Lammin harmaakivikirkon esittely 29.8.2014. Kaisu Koskue kertoi meille laajasti kirkon historiasta, sen rakentamisesta ja arkkitehtuurista. Videoimme esittelyn koulun tableteilla ja nyt se on työryhmän jäsenten käytettävissä Youtubessa. Näin olemme kyenneet palaamaan esitykseen ja tarkistamaan videolta faktatietoja sekä suunnittelemaan kävelykierroksen toteuttamista. Olemme käyttäneet myös Googlen drive -pilvipalvelua asioiden kokoamiseen, työstämiseen ja jakamiseen projektin aikana.

FM Kaisu Koskue esittelemässä Lammin harmaakivikirkkoa työryhmälle. Vas. Päivi Lyytinen, Kaisu Koskue, Theo Palviainen, Henrik Envall ja Tommi Huostila

FM Kaisu Koskue esittelemässä Lammin harmaakivikirkkoa työryhmälle. Vas. Päivi Lyytinen, Kaisu Koskue, Theo Palviainen, Henrik Envall ja Tommi Huostila

Työryhmässä on sovittu työnjakoa, eli osa ryhmästä laatii englanninkielisiä tekstejä, osa on ottanut vastuuta nettisivujen laatimisesta ja kirkon kuvien valikoimisesta ja osa on laatinut kirkosta pohjakarttaa ja suunnitellut siihen kävelykierroksen opastusta. Tavoitteena on saada netissä toimiva kävelykierros kirkon ulkopuolen osalta valmiiksi lokakuun loppuun mennessä.

Projektin nettisivujen ja kirkon kävelykierroksen valmistumista voi seurata netissä osoitteessa:

http://lammichurch.blogspot.fi/

Janne Taanila

OPS-hautomoista tukea ilmiöihin

OPS-hautomot tarjoavat yleissivistävän koulutuksen henkilöstölle maksutonta täydennyskoulutusta. Näistä löytyy hyvin kytkyjä myös ilmiöoppimiseen, niin menetelmällisesti kuin pedagogisilta tausta-ajatuksiltaankin.

Vartin mittaisilta OPS-välkiltä ituja omaan työhön ja pohjia yhteisiin keskusteluihin?

Näyttökuva 2014-9-17 kello 9.35.10Tulevien viikkojen välkkäkeskusteluissa puhuttavat livenä AC:ssa (ja jälkeenpäin tallenteelta katsottavina) virtuaalimatkat, ajankohtaisoppiminen sekä leikki ja luovuus. Tähän mennessä syksyllä käsitelty yksilön lahjakkuudet (Pekka Peura), tuotosarviointi (Nina Maunu) ja kulttuuriperintö (Leena Hangasmaa). Aiempien välkkien tallenteet löytyvät eBarometri-sivustolta ja mm. FB:n Oppimisen tulevaisuus -ryhmästä ja Google+:n Oppimisen tulevaisuus -yhteisöstä. Keskustelua voi käydä myös Twitterissä #OPSvälitunti.

Pedagogiikkaa ja menetelmiä veso-kelpoisessa teemahautomossa lokakuussa

Teemahautomo kokoaa yleissivistävän henkilöstöä pureutumaan johonkin koulun ja oppimisen tulevaisuuteen liittyvään ja OPS-uudistustyöstä nousevaan teemaan. Lokakuun hautomo 9.10. klo 9-15 painottuu työpajatyöskentelyyn. Vaihtoehtoiset työpajat ilmiöpohjaisesta oppimisesta, oppimisen henkilökohtaistamisesta, ohjauksen menetelmien muuttumisesta ja ryhmä-/tiimioppimisesta. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Otavan Opiston ilmiöopettamisen kurssi käynnistyi

10672371_10152716232939434_8435075826471358875_n (1)Parikymmentä pedagogia kokoontui 5.9. aloittamaan ilmiöopettamisen kurssin. Ensimmäisenä ravisteltiin esiin omia oppimiskokemuksia. Tuottamisen ja luomisen taitoa ravisteltiin kirjoitusharjoituksella. Sitten päästiin jo pienen taustajohdannon jälkeen ensimmäiseen ilmiöopetuksen suunnittelun kuivaharjoitteluun, aiheena vapaus. Hetkessä syntyi oivallisia luonnoksia. Tunnelmaa voit kuunnella Annen operadiosta.

Ensimmäisellä rupeamalla havaittiin ainakin se, että ilmiöoppimisessa on oleellista olla jokin reaalimaailman autenttinen kohde tai kohde, jota voi lähestyö käytännön kautta. On myös tärkeää luoda oppimiselle kehys, tukijärjestelmät, miettiä työkaluja ja prosessin ohjausta niin, että oppijoille jää tilaa osallistua.

Ilmiöopetukseen ei tuntisuunnitelma ole ehkä paras työtapa. Suunnitelmia ja tavoitteita tarvitaan, mutta millaisia? Sitä tutkailemme yhdessä. Raportointi jatkuu tässä blogissa.

Harrastusilmiön alkuaskelet

Samassa asennossa kaksi tuntia istuttuani mietin kiirettä, ikää, aikaa, oloani, terveyttä ja sitä, miten ylipäätään voin. Hyvinvointi. Sehän kuulostaa jo sanana varsin positiiviselta. 

Pohdin samalla tarvettani aina ottaa kaikki asiat vähän liiankin tavoitteellisesti, ja lupasin siinä samassa heittäytyä hieman uusille urille. Valitsin itselleni hupimielessä ja määrättömäksi ajaksi oman keski-iän kriisittömän harrastusilmiön. Ja se olkoon hyvinvointi. 

Ensimmäinen harjoitus ilmiöni äärellä oli tutustua hyvinvointi-mielleyhtymiini reippaalle tahdilla (koska kiire ei hävinnytkään mihinkään). Päätin kuitenkin heti tehdä jotain täysin toisin kuin ennen. 

Hyvinvointi1

Twister sai kenties aivotkin liikkeelle.

Listafanaatikkona pakotin itseni jättämään laitteet ja jopa kynätkin kokonaan syrjään. Annoin itselleni viisi minuuttia aikaa kasata hyvinvointiini liittyviä mielleyhtymiä esinein edustettuina. Monta tavaraa en ehtinyt vielä paikalle talon eri kolkista nappaamaan, mutta osuvaa oli ainakin alustan valinta. Hyvinvointiin kun minulla liittyvät liikkuminen, yhdessäolo ja nauraminen, joten alustana toimi mitä parhaiten Twister-matto.

Kiinnostavaa toki on nyt se, miten ilmiööni nyt lähden sukeltelemaan. Löydänkö omaa hyvinvointiani tukevia rakenteita, keksinkö keinoja parantaa muiden hyvinvointia, parannanko omia huonoja tapojani, kartoitanko tämän päivän terveyslehtien tilan, laitanko kohta entistä maukkaampaa ruokaa vai parhaimmillani: opinko omasta tavastani ajatella jotain uutta?    

 

Mitä sinun on hankala opettaa yksin kirjasta? @retsev

Radio YLE 1:n Tiedeykkösessä oli viime viikolla vieraana tutkijatohtori Olli Vesterinen Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselta. Hän työskentelee Koulu kaikkialla -hankkeessa, jonka tuotoksena on pian julkaistava kirja Oppiminen pelissä (toim. Krokfors, Kangas & Kopisto).

pelinappulat

Yksinkertaisia pelivälineitä

Tiedeykkösen ohjelma kannattaa ladata vaikka puhelimeen ja kuunnella lenkillä. Olli Vesterinen osaa ohjelmassa hienosti nostaa keskustelun perinteisistä kliseistä laajemmalle – kuten etteivätkö tytötkin pelaisi tai että pelit sinällään olisivat hyvä juttu tai että pitääkö intohimoista peleihin uppoamista aina varoa). Hän kuvailee myös hienosti pelillisen toteutuksen suunnittelua opettajaryhmässä. Tästä kannattaa ottaa mallia myös ilmiötyöskentelyn suunnitteluun.

Lähtökohtakysymyksenä opettajille esitettiin: ”Mikä on vaikeaa opettaa oman oppiaineen sisällä yksin oppikirjasta käsin?” Tästä kysymyksestä syntyi Planeetta Terra -lautapelin, jossa käsitellään ilmastonmuutosta.

Järjestimme Sometu-verkoston ja AVO-hankkeen voimin ITK-päivillä 2012 strategisen joukkueroolipelin. Peli oli rakennettu niin, että kuka tahansa saattoi osallistua. Innostimme osallistujia mukaan kymmenellä hyvällä syyllä, joita voi soveltaa myös kouluympäristöön.

1. Pelin taikapiiri: pelaamisen idea avautuu aivan uusiin ulottuvuuksiin kokemuksen kautta, mukaansa tempaavassa, ainutlaatuisessa kokemuksessa, jossa todellisuus muuntuu pelin maailmaksi.

2. Tiimityötaidot: strateginen joukkuepeli harjoittaa jokaisen osallistujan tiimityötaitoja. Voit oivaltaa oman kokemuksesi kautta mm. sovelluskohteita lasten ja nuorten kanssa toimimiseen.

3. Luovuus ja innovatiivisuus: tämä peli antaa tilaa luoda uusia toimintamalleja. Pelin juoni kulkee myös kohti ajanjaksoa, jota kuvitellaan yhdessä.

4. Tarinallisuus ja digitaalinen tarinankerronta on punottu pelin ytimeen. Tarinankerronta on nousussa myös pedagogisena menetelmänä. Nyt voit eläytyä tarinankerronnan tuottamaan kokemukseen.

5. Strategiset valinnat ovat aina paitsi jonkin valitsemista myös toisten mahdollisuuksien poissulkemista. Tätä havainnollistetaan mielenkiintoisella tavalla pelissä. Lasten ja nuortenkin tulisi oppia, ettei elämässä saa aina kaikkea. Voisiko peli olla hyvä keino opetella valintojen tekemistä ja vaihtoehtojen punnitsemista?

6. Simulaatio: pelin juoni käänteineen simuloi reaalimaailmaa. Tulevaisuuteen suuntautuva päätöksen teko vaatii kykyä nähdä mahdollisia tulevaisuuksia ja pyrkiä kohti tavoitetta reunaehtojen puristuksissa. Näemmekö mahdollisuutemme vai suuntaammeko huomiomme puutteisiin ja esteisiin? Tämän pelin jälkeen ehkä oivallat sen, miksi välillä pitää leikkiä, jotta oikea elämä avautuisi.

7. Mindset uusiksi tai ainakin uuteen tulokulmaan. Pelillisyys avartaa ajatteluntapoja, johdattaa luontaisesti eläytymään erilaisiin tilanteisiin ja eri hahmojen rooleihin. Rutiinit helpottavat elämää, mutta joskus on arvokasta rikkoa rutiineja.

8. Erilainen konferenssikokemus: tämän elämyksen luovat osallistujat. Taustatyötä on toki tehty, tunnelman luomiseen on panostettu, mutta ydinroolissa olet sinä, joukkueesi ja koko osallistujakunta.

9. Teknologian sulauttaminen: jokaisessa pelipöydässä on yhtenä pelivälineenä täppäri (tablet-laite), joka on viritetty valmiiksi vähintään yhtä helppoa pelivaihetta varten. Täppäreiden luovaa käyttöä voi oppia oman joukkueen kesken, ehkä myös muilta joukkueilta. Pelaajat saavat käyttää vapaasti mitä tahansa teknologiaa ja ketä tahansa etäavustajia. Voisiko koulussakin joskus toimia samoilla pelisäännöillä?

10. Saat evääksesi peli-idean: kirjoitamme kuvauksen ITK-pelin rakentamisesta, pelin juonenkuljetuksesta, pelin eri elementeistä ja siitä, miten tätä peliä voidaan varioida. Kuvaus julkaistaan wiki-muodossa sekä opasvihkona. Opas postitetaan toukokuussa jokaiselle pelaajalle. (Nyt pelittää -opaskirjanen löytyy verkosta.)

Eikä tässä vielä suinkaan kaikki… pelissä voi voittaa mainetta, kunniaa, eikä vähäisimpänä voittona nauru, jännitys, ilo ja riemu. Tämä tehdään yhdessä. Kannattaa tulla kokemaan.